Puoli vuotta läskistymiseen

Tänään soitti joku toimittaja (?), jonka nimestä en saanut selvää sen enempää kuin lehdestäkään. -Joo, hei, kuule, ootkohan sää antanu tähän lupaa mut kun Se Se-Se antoi sun nimen. Etsin haastateltavia juttuun, jossa ihmiset on laihduttanu yli 10 kiloa ja sitte pitäneet sen kaksi vuotta. Minkäslainen se sun tarina?

En ole antanut lupaa eikä Se Se-Se ole minulle millään lailla tuttu henkilö mutta kai työtään tekevä toimittaja kysellä saa ihan vapaasti? Kerroin pääpiirteissään "tarinani" ja kerroin olleeni "kuivilla" noin puolitoista vuotta. -Juu, ei, ei, se ei kelpaa. Kato kun pitää olla se kaks vuotta. Kato kun se lihominen alkaa sit kahden vuoden kuluttua. Et hei kauheesti nyt tsemppiä sulle tässä tilanteessa.

...ddu minä mitään tsemppiä tarvi. Tsempatkoon ite!

Haba kasvaa?!

Onpas muikean keväinen aamu! Ylioppilasjuhlat tulee, kuulin eilen. Happy mama täällä kirjoittelee :). Helmikuussa lupasin pyhästi olla timmissä kunnossa ylioppilasjuhliin mennessä. Kilomääristä ei edelleenkään mitään hajua mutta hyvältä näyttää. Skinny-housut mahtuu taas ja naamasta näkee että rasvaprosentti on pienentynyt.

Tiukka prodeilu ei tosiaankaan enää maistunut vaan olen opetellut säätelemään ruokavaliota treenimäärän mukaan. Ennen kovaa salitreeniä tai taekwondotreeniä maistuu banaani ja jälkikäteen omena. Pienissä määrin syön riisiä tai keitettyä perunaa. Gluteiinia olen vältelllyt. Ruokavalion perusta on edelleen monipuolisissa proteiinilähteissä ja ravinnerikkaissa kasviksissa - Dukanin resepteistä on edelleen isosti apua. Hyvin tuntuu purevan tämäkin ja raskaampi treeni on mahdollista.

Kesän korvalla taekwondo ohjauksineen ja treeneineen jää tauolle. Kesän ajaksi vaihdan painopistettä lihaskunnon puolelle. Otin avuksi Firfarmin (nää Bullit ja Gustafsbergit) kuuden viikon Superdieetin. Toinen viikko on nyt lopuillaan. Ruokavaliosta en ihan kaikkea purematta niele mutta treeniohjelma toimii loistavasti ja kunto tuntuu kasvavan kohisten kevään kiireistä huolimatta. 

Juhlien jälkeistä elämää

Pari viikkoa sitten meillä oli suurehkot syntymäpäiväkekkerit. Kokkasimme itse noutopöydän antimet, jättikakku ostettiin paikallisesta ammattiopistosta. Jälkikäteen muistellen pöydässä oli karppiohjeella tehtyä lohipiirakkaa, kanasalaattia, papusalaattia, feta-pinaattihyrriä, bataattikeittoa vuohenjuustokreemillä, oliiveja yms. pikkusuolaisia, gluteenitonta chorizo-piirasta ja chiabattaa. Hyvin näytti karppipainotteinen ruoka maistuvan (tai ainakaan kukaan ei kehdannut valittaa). Jonkun vieraan kuulin kommentoivan -Kiva kun on ihan oikeaa ruokaa!

Laittaessani itseäni juhlatällinkiin huomasin, että viime kesänä ostettu mekko on tiukka. Menee kyllä kiinni mutta... äh. Vuosi sitten hankitut housut (jotka lököttivät!) ovat aika pinkeät. Olen alkanut lihomaan? Kyllä. Yhdet juhlaherkut eivät kaada tilannetta suuntaan tai toiseen mutta juhlien järjestämiseen liittyvä stressi ja valvominen ovat petollisia. Kun ei millään jaksaisi niin itsensä palkitseminen ylimääräisellä ruoalla tai viinilasillisella on oikeutettua. Eiks vaan? Onhan?

Vikinä ei taida auttaa. Jos haluan olla hyvässä ja hoikassa kunnossa kevään ylioppilasjuhlissa niin ei auta kuin ottaa härkää sarvista. Pelkkä ajatus proteiinipäivistä saa kehon hyökymään happoja, joten ei kiitos sinne (sorry Dukan). Sen sijaan mieheni tekemä testiviikko tammikuussa tuntui hyvältä ja tehokkaalta. Hiilarimäärä oli suht alhainen mutta vaihteli päivän treenimäärän mukaan. Taidanpa ampaista sinne suuntaan tällä kertaa.

En tykkää vaa'alla hyppäämisestä, joten mittaan sen sijaan vyötärönympärystää. Huomisesta alkaen.

Arrrgh ja jee!

Vaihtoehtoviikko on puolessa. Ei ole ikävä proteiinipäiviä, ei. Valmiina eteen kannettu sapuska maistuu hyvin. Viikon treeni- ja ruokasuunnitelma näyttää tältä (pssst. olen 170cm pitkä ja painon kuvittelisin olevan siinä 70 kilon tuntumassa):

Rasvanpolttoviikko

Minulla ei ole erityisen nälkä. Suurimman osan ajasta fiilis on hyvä. Paitsi sitten kun se ei ole. Heia heia -raportti kertoi viime viikolla olleen yhdeksän liikuntatuntia. Eikä olleet nääs mitään löpsyttelytunteja vaan hauskaa ja vaihtelevaa menoa ja meininkiä! Taitaa kalorimäärä jäädä tällä urheilumäärällä liian alhaiseksi. Torstain taekwondopuristuksessa mietin ehtiikö yrjö ennen pyörtymistä. No ei ehtinyt, enkä pyörtynyt mutta paremminkin on mennyt! 

Ja hetkittäin kasvaa pirunsarvet päähän. Tyttäreni (6v) piirsi äidille asteikon: vihreässä päässä hymynaama ja punaisessa päässä ärjyä. Kuulemma punaista pukkaa... SIIS mies, lisää ruokaa!

(Ihan näin meidän kesken: tekee mieli sacherkakkua kermavaahdolla.)

Pöksyt pyörii

Vatsa on taas litteä! Farkut pyörii mukavasti jalassa ja muutenkin joulupöhö on mennyttä. Olen syönyt lisäravinteena CLAta. Ilmesesti CLAn ansiosta vatsa on toiminut paljon paremmin kuin aiemmilla laihdutusjaksoilla. Prode-kasvis -päivinä olen syönyt huomattavan paljon kasviksia, enemmän kuin ennen. Ehkä sekin vaikuttaa positiivisesti olotilaan ja vatsan toimintaan.

Liikuntarutiinit alkavat olla taas normaalilla tasolla. Raskas liikunta lisää ruokahalua ja niin pitääkin. Eilen teki mieli herkutella. Ostin tummaa minttusuklaata ja söin pari palaa. Se riitti ja tuli tarpeeseen.

Tottumusta ja epäilyjä

Toinen viikko menossa ja tuntuu melko helpolta. Toki olen karpannut jo vuosia, joten maailmani ei suoranaisesti mullistu pienestä ryhtikuurista. Olen päättänyt jatkaa Dukanin pudotusvaihetta tammikuun ajan ruotuun palaamisen nimissä. Siihen se sitten taitaa jäädä.

Ja miksi näin? Siksi, että kasvisten vähyys ja proteiinin paljous ei pitkällä juoksulla tunnu hyvältä ajatukselta. Dukanin dieetti oli 16 kilon laihtumistani ajatellen tehokas. En kuitenkaan ole vakuuttunut siitä, onko se tehokkaampi kuin mikä tahansa muu ketodieetti. Proteiini on kuitenkin keholle ensisijaisesti rakennusaine ja vasta toissijaisesti  energianlähde. En siis välttämättä hyödy siitä, että jätän salaatit, marjat ja rasvat popsimatta ylisuurten prodeannosten kustannuksella.

Hienoa on se, että Epäilevällä Tuomaalla ei ole lainkaan nälkä eikä mitään mielitekoja. Josko tässä sittenkin on jotain järkeä?!

Kuninkaallinen kalaruoka (neljälle)

4*150g ruodotonta ahventa
1prk (n. 200g) simpukoita
1 sipuli
1½dl valkoviiniä
sitruunamehua
suolaa ja mustapippuria
sitruunan paloja tarjoiluun

Kaada simpukoista säilytysliemi pois. Laita simpukat pannuun ja hauduttele valkoviinissä muutama minuutti. Lisää sitruunamehua. Ota pannu liedeltä ja kaada liemi talteen. Aseta ahvenfileet uunivuokaan, päälle sipulirenkaita, simpukoiden keitinliemi ja mustapippuria. Paista kalaa 200 asten lämpötilassa puolisen tuntia. Lisää viimeiseksi viideksi minuutiksi kalan päälle simpukat, suolaa ja tarvittaessa pari rkl vettä. Tarjoa sitruunaviipaleiden kera.

Panostus palautumiseen

Tänään tehtiin laiskan loppiaisen ruokaa, vuorossa proteiinipäivä. Migreenistä oppineena kehitin tanakamman palautumisjuoman kuntosalitreenin jälkeen.

- aamulla galette, päällä hieman juustoraastetta ja yksi suikaloitu salamiviipale

- lounaaksi keskiviikkoista kalaa ja katkarapuja valkoviinissä, jälkiruoaksi jogurttirahka

- ennen punttisalia turkkilaista jogurttia ja raejuustoa

- punttisalin jälkeen lasi maitoa+2rkl heraproteiinia+2tl sokeritonta kaakaojauhetta

- päivälliseksi ohuita broilerin rintafileitä pannulla paistettuna ja currylla maustettuna, lisukkeeksi munakokkelia

Keho alkaa tottua uusiin jekkuihin. Joulukoristeetkin laitettiin tänään varaston perukoille. Kyllä tämä uusi vuosi tästä alkaa sujua.

A-aaa-uuu-uh!

Taas meni vanha kettu halpaan. Liian raskas treeni suhteessa liiaan pieneen kalori/hiilarimäärään potkaisi takaisin migreenin muodossa. Aamu alkoi liian kevyellä munakkaalla eikä aamupalaverissa ollutkaan kahvia ja yököttävän särkevä soppa oli valmis. Petrasin päätä aspiriinilla, juustokakulla ja superannoksella kahvia.

Tänään on pudotusvaiheen ensimmäinen päivä. Lautaselle siis ilmestyi proteiinin kaveriksi kasviksia. Tässä päivän purtavat:
- aamulla pääosin valkuaisista tehty munakas, päällä kevyesti juustoraastetta, tammenlehtisalaattia ja kurkkua
- lounas työporukalla ravintolassa: salaattipöydän antimia, porsaanleike, chilimajoneesia, kasviksia ja jälkiruoaksi tuhtia mangojuustokakkua
- päivälliseksi arkinen pikaruoka: wokataan jauhelihaa, ohueksi leikattua kaalia, fetajuustoa ja yrttejä

Täysverinen Dukanisti jättäisi pois juustoraasteen, mangojuustokakun sekä fetajuuston. Vaan minäpä en olekaan täysverinen Dukanisti!

Ja paljonko laihduin hyökkäysvaiheen aikana? Ei hajuakaan. Olen lopettanut vaa'alla hyppäämisen koska siitä tulee helposti epämotivoiva stressi. Stressi taasen jumittaa laihtumisen. Sen sijaan pidän mielessä tavoitteen (68kg), keskityn syömään hyvin ja mahdollisesti innostun jossain vaiheessa mittaamaan vyötärön ympärystää. Siihen ei urheilun tai hormonien aiheuttamat turvotukset juuri vaikuta. Toki käyn vaa'alla joskus. Tällä kertaa lupasin ystävälleni punnita itseni sitten kun nykyiset lempparifarkut ei pysy henkseleittä ylhäällä.

Maistuu ketoosilta

Heräsin aamulla hytinään ja tympeään ketoosin makuun. Dieetti puree. Raahauduin alas, ulos ja töihin. Työpaikalla kapuaminen kolmanteen kerrokseen oli työn takana eikä olo muutenkaan ollut järin terävä. Piristyin kuitenkin iltapäivää kohti. Kuuma tee vei vilunväristykset.

Illan puolentoista tunnin raskaahko treeni vähän askarrutti. Dukanin dieetti on aika vähäsuolainen mutta olen ollut huomaavinani, että suolan tolkuton välttely vie lopunkin terän treenistä. Kipaisin siis kotimatkalla kauppaan ja ostin pienen kikkareen salamia. Lisäksi söin ennen treenejä ylimääräisen jogurttirahkan ylimääräisellä kauraleseannoksella. Näillä eväillä potkutreeni sujui ihan hyvin, jee! Palautusjuomaksi lasi maitoa.

Huomisten eväiden valmistelu onkin vähän vaativampaa sillä olen koko päivän kestävässä suunnittelupalaverissa oman työpaikan ulkopuolella. Lounaan voi helposti välttää jollain verukkeella mutta jotain pitäisi saada suuhunsa. Missä? Menen onneksi huomenna autolla, joten tällä kertaa ei tarvitse turvautua mihinkään "kananmunia vessassa" -tyyppiseen ratkaisuun vaan nautiskelen broilerilla ja raejuustolla täytetyn galetterullan parkkipaikalla... luulisin.

Huomisen suunnitelma:
- aamulla keitettyjä kananmunia ja pari siivua joulusilliä
- lounaalla galetterulla (kts. reseptit), täytteeksi tämänpäiväisen broilerin jämiä ja raejuustoa
- illalla vaaleaa kalaa valkokastikkeella (resepti tulossa!), stevialla ja kaakaojauheella maustettua rahkaa

Tipalla päähän

No just, nyt sitten tipattoman viettäminen onkin vaarallista: IS: Haitallinen tipaton Vaan kun minä haluan viettää tipatonta tammikuuta. Se kuuluu vuoden kiertoon ihan niinkuin pääsiäispaasto jollekulle muulle. Ehkä uskallan ottaa riskin sekä tipattomuuden että proteiinin popsimisen kohdalla :D.

Päivä on sujunut niin hyvin kuin vain loman jälkeinen maanantai ylipäätään voi sujua. Lievä palelun hytinä alkoi yhdentoista maissa ja huussissa ramppaaminen iltapäivällä. Tunsin pientä kurkkukipua päivällä mutta se tuntuu menneen ohi. Pitää muistaa juoda. Tavallisena toimistopäivänä se on onneksi helppoa. Aamulla kannu täyteen ja puolentoista litran nesteurakka on suurimmaksi osaksi hoidettu. Ulkona on melkoinen myräkkä, joten jätin sauvakävelylenkin. Tarjoudun sen sijaan illalla koiranpissattajaksi.

Huomennakin on onneksi toimistopäivä. Tässä päivän murkinat:
- aamulla pari paistettua kananmunaa, jogurttirahkaa (mukaan 1½rkl kauraleseitä, kanelia, vähän steviaa)
- lounaaksi lihapullia, graavilohta ja jogurttia
- päivälliseksi uunissa paistettuja broilerinkoipia (mausteena suolaa, paprikaa, valkopippuria, currya ja rakuunaa) sekä valkoviinissä ja persiljassa haudutettuja katkarapuja

Illalla on puolentoista tunnin urheilutreeni, joten jotain on napattava vielä iltapalaksi.

Taas mennään!

Joulu ja vuodenvaihde on juhlittu. Myönnetään että meni suklaata, viiniä, kakkuja, glögiä ja vaikka mitä. Tavalliset hiilariherkut tuppaavat närästämään, joten pysyin enimmäkseen vhh-linjalla. Siitä huolimatta peilistä katsova täti näyttää tavallista tuhdimmalta. Hauskaa oli eikä kaduta pätkääkään. Siitä huolimatta ryhtiliike tuntuu  hyvältä ajatukselta.

Pidän tipattoman tammikuun tänäkin vuonna. Kumma juttu mutta tuppaan aina tipattomalla lihomaan. Nyt ei ole enää varaa pulskistua, joten otan raitistelun oheen Dukanin vaiheet 1 ja 2. Huomenna aloitan kolmen päivän hyökkäyksen ja sen jälkeen vuoropäivinä proteiinia ja kasviksia. Kuukauden kuluttua peilistä pitäisi löytyä sutjakka lady!

Huomenna ajattelin syödä näin:

Maanantai
- aamulla pari kananmunaa ja jogurttirahkaa + 1½rkl kauraleseitä
- lounaaksi keitetty kananmuna, majoneesia, pippuripihvi ja purkki rahkaa
- päivälliseksi lihapullia ja yrteillä höystettyä raejuustoa

Vapise läski ja turvotus!

Motivaatio

Mistä ihmeestä se lopulta syntyi monen yrityksen jälkeen? En osaa sanoa. Yksi vaikuttava tekijä saattoi olla harjoitus, jonka satuin tekemään laihduttamisen alkuvaiheessa ihan muussa yhteydessä. Pareittain siinä tenttasimme toisiltamme tavoitetta, keinoja, ketkä meitä tukisivat, mitä tekisimme sitten kun olisimme tavoitteessamme, keitä kiittäisimme? Näin jälkikäteen uskon, että tuolla oli merkitystä.

Toinen tärkeä juttu oli pienen pieni virtuaalinen tukiporukka Veteraaniurheilijan blogissa. Emme tuolloin tunteneet toisiamme mutta juttu rupesi luistamaan. Niin virtuaalinen tukiryhmä kuin olikin niin se toimi.

Kolmas motivaatiotekijä oli varmaan urheilu. Kuutisen vuotta sitten aloitin uuden urheiluharrastuksen. Minä ex-lihavalapsi jatkoin ja jatkoin ja rupesin jopa ohjaamaan lapsia. Halusin oikeasti pysyä hyvässä kunnossa.

Liikunta ja laihdutus

Tohtori Dukan kirjoittaa potilailleen "liikuntareseptejä". Liikunnaksi hän suosittelee kävelyä. Kävelyn pitäisi olla reipasta, näyteikkunoiden katselua ei lasketa.
Sinun pitäisi kävellä joka päivä:

• 20 minuuttia hyökkäysvaiheessa
• 30 minuuttia pudotusvaiheessa
• 25 minuuttia tasausvaiheessa
• 20 minuuttia ylläpitovaiheessa

Liikuntaa harrastamattomalle kävely tuo varmasti ison muutoksen olotilaan ja aineenvaihduntaa. Minä en ole tänään enkä ollut laihduttamaan lähtiessäni sohvaperuna. Harrastan itämaista ottelulajia, käyn kuntosalilla, tanssimassa, joogassa ja mitä milloinkin. Tiukkoina proteiinipäivinä ja erityisesti dieetin alussa liikunta oli takkuista. Keho tottui uuteen ruokavalioon pikkuhiljaa ja pystyin liikkumaan normaalisti. Koska proteiini pitää nälän loitolla, tuli ongelmaksi ruokamäärän pitäminen riittävänä. Jos kaloreiden saanti tipahtaa liian alas, on kroppa korkeintaan jumissa eikä laihtumista tapahdu.

Vaihe 4: Ylläpito

1. Pidä vakauttamisvaiheen ruokavalio takaraivossasi ja koosta kuutena päivänä seitsämästä ruokavaliosi kuten haluat.
2. Pidä mielessä kaikki laihdutusvaiheessa oppimasi hyvät tavat.
3. Muista Proteiini-Torstai (tai tiistai, tai keskiviikko) aina. Siis yksi tiukka proteiinipäivä viikossa.
4. Maailmassasi ei ole enää hissejä tai liukuportaita, sorry.
5. Kolme ruokalusikallista kauraleseitä joka päivä.

Pidä näistä kiinni ja painosi pysyy uusissa, uljaissa numeroissa.

Vaihe 3: Tasaus

Vakauttamisvaihe kestää jokseenkin tuplasti pudotusvaiheen verran. Kymmenen kilon pudotusta saat vakauttaa yli 100 päivää, kahdenkymmenen kilon pudotusta 200 päivää jne.
Hyökkäys- ja pudotusvaiheen herkut säilyvät ruokalistallasi edelleen mutta saavat hieman lisäseuraa:

• hyökkäysvaiheen proteiinit
• pudotusvaiheen vihannekset
• kaksi ruokalusikallista kauraleseitä päivässä
• yksi hedelmäannos päivässä (ei banaania, rusinoita tai kirsikoita)
• kaksi siivua kokojyväleipää päivässä (itse syön vhh-leipiä)
• 40g juustoa päivässä
• kaksi tärkkelyspitoista ruoka-annosta viikossa (pastaa, perunaa, riisiä tms.)
• rasvaisempia lihoja kuten lammasta ja porsaan tuhdimpia osia
• kaksi JUHLA-ateriaa viikossa (syö mitä haluat mutta ei santsata!)
• yksi puhdas proteiinipäivä viikossa, valitse viikonpäivä ja pysy siinä ilman selityksiä!

Vaihe 2: Pudotus

Hyökkäysvaiheen jälkeen kurkku on kulinaristinen nautinto! Voit valita kahdesta vaihteesta: (1) joka toinen päivä proteiinia ja joka toinen päivä proteiinia+vihanneksia TAI (2) viisi päivää pelkkää proteiinia ja viisi päivää proteiinia+vihanneksia. Vihannekset voivat olla raakoja tai kypsennettyjä. Lyhyen tähtäimen painonpudotukseen viiden päivän jakson ovat nopeampi vaihtoehto mutta Dukanin mukaan ero tasoittuu 20 päivän tienoilla. Itse noudatin vuoropäivätahtia. Viisi päivää proteiinia tuntui minusta kovin pitkältä.
Hyökkäysvaiheen ruokien lisäksi voit siis valita lautasellesi joka toinen päivä (tai viiden päivän periodeissa): tomaatteja, kurkkua, retiisiä, pinaattia, parsaa, purjosipulia, vihreitä papuja, kaalia, sieniä, selleriä, fenkolia, vihreitä salaatteja, mangoldia, munakoisoa, kesäkurpitsaa, chilipippureita, porkkanoita, punajuuria ja artisokkaa. Kauraleseitä syöt kaksi ruokalusikallista joka päivä.
Tätä vaihetta (cruising) jatketaan, kunnes tavoitepaino on saavutettu.

Vaihe 1: Hyökkäys

Aut armias, kaikki hiilarit pois! En uskaltanut edes ajatella moista vaan rupesin ryhtymään sen kummempia tuumimatta. Tässä hyökkäysvaiheen ohjeet:
Hyökkäysvaihe kestää yhdestä kymmeneen päivään. Voit käydä laskemassa Dukanin suosituksen hyökkäysvaiheen kestolle osoitteessa http://www.dukandiet.co.uk/. Dukanin laskuri on hyvä ja realistinen mutta varaudu vastaanottamaan rutkasti mainospostia vierailusi johdosta.
Tässä vaiheessa heität hyvästit hiilareille vähäksi aikaa. Käytössäsi on monipuolinen proteiinibuffa:

• vähärasvaista nautaa tai vasikkaa, paista tai grillaa ilman rasvaa
• sisäelimiä jos sielu sietää
• siipikarjan lihaa, Dukan kehottaa unohtamaan ankat ja hanhet (no juu, niitähän täällä muutenkaan juuri syödä)
• kalaa, kalaa, kalaa, kaikkea kalaa
• äyriäisiä
• vähärasvaisia leikkeleitä kinkusta, kalkkunasta tms. (ääk, lisäaineita! nämä jätin pois)
• kananmunia
• rasvattomia maitotuotteita (rasvattomuudesta voi olla montaa mieltä, hyökkäysvaiheessa välttelin rasvaa minäkin)
• vähintään puolitoista litraa vettä päivässä
• 1½ rkl kauraleseitä
• 20 minuuttia kävelyä päivässä
• kahvia ja teetä voit juoda ja elävöittää proteiinipöytääsi viinietikalla, mausteilla, yrteillä, suolakurkuilla, sitruunalla, suolalla ja sinapilla

Dukanin dieetti

Seisoin wapputorilla 2010 suttuinen lakki päässä ja takkia kiristi. Ketutti niin ettei jestamandeera sitten mitään määrää. Peilistä katsoi hoikka tyyppi mutta kuka otti valokuvat siitä plösöstä meikäläisen kiristävän takin sisällä, häh?
Netissä pörrätessä osui silmiini iltapäivälehden laihdutusjuttu jostain Dukanista. Lyhyen surffauksen jälkeen löysin itseni veteraaniurheilijan blogista, jossa Christer Sundqvist (http://sundqvist.blogspot.com/) kuulutteli kokeilijoita testaamaan Dukanin dieettiä. Ei se ota jos ei annakkaan, päättelin. Siitä se laihdutus sitten lähti.
Dukanin dieetti on proteiinipitoinen ja vähärasvainen. Painonpudotus tapahtuu neljässä vaiheessa. Dukanin dieetti pähkinänkuoressa:

1. Hyökkäysvaihe: pelkkää proteiinia. Kesto keskimäärin viisi vuorokautta.
2. Painonpudotusvaihe: proteiini ja kasviksia tietyllä rytmillä. Kesto keskimäärin kuusi päivää per kilo. (Minulla tahti oli käytännössä hitaampi, noin puoli kiloa viikossa)
3. Vakauttamisvaihe: Kesto viisi päivää per pudotettu pauna.
4. Tasapainovaihe: yksi proteiinipäivä viikossa elämän loppuun asti. Ei enää hissejä ja liukuportaita. Kolme ruokalusikallista kauraleseitä päivässä.